Nyt harjoittelen ensimmäistä kertaa äidin perustaitoa: lasten toivomista. Ja älkää tulko kukaan moittimaan tai mitään, tämä on herkkää aluetta. 

Jos minulla olisi joskus lapsi, 

• Haluaisin kuunnella ja ymmärtää häntä. Ottaa vastaan hänen ideoitansa, en vain kiellellä ja määräillä. En sanoa kaikkeen suin päin "Ei kun". 
• Tahtoisin katsella, kun hän leikkii, puuhailee. Oppia ymmärtämään, mitä hänen päässään kulkee. Mistä hän on kiinnostunut, mitä hän pelkää, mitä ymmärtää eri lailla kuin minä. 
• Se saattaisi olla jopa minun oma. Saisin pitää sitä sylissä, koskettaa. Tosi erikoista, saada koskettaa toista ihmistä, noin vaan. Jopa nähdä hänen katsovan minua silloin. Hyväksyvän sen, että minä koskettelen häntä. 
• Voisi halata. Yhteisymmärryksen vallitessa. Uusi maailma - kosketusta perheenjäsenten välillä arkipäivässä. 
• Hän toivoisi minulta asioita. Hän toivoisi minun ymmärtävän häntä. Ja olettaisi, että minulla on aikaa hänelle. 
• Minä olisin ainoa, joka ymmärtää tätä ihmistä näin hyvin. Omistan, omin minulle. 
• Me oltaisiin kotona yhdessä kaikessa rauhassa. Hän voisi autella minua keittiöpuuhissa. Ja minä antaisin hänen tehdä asioita oman ideansa mukaan. Ei aina sillä kauhalla mitä minä määrään. Minä olisin kuunteleva, dialoginen, uusille ideoille avoin äiti. 
• Tehtäisiin villejä seikkailuita, keksittäisiin hauska metsäretki tai pääsiäismunan etsintäreitti. Minä tarjoan välineet, yhdessä annetaan ideavirran vyöryä eikä katsota ajankulua!!
• Meillä olis siistiä, noin pohjimmiltaan. Mutta joku vanha talo, ei mitään muotipytinkiä. 
• Minä nukkuisin sen kans yhdessä, ainakin toisinaan. 
• Meillä olis rauhallista. 
• Minä voisin puuhailla samalla kun se leikkii. 
• Olis kiva käydä yhdessä eri paikoissa ja jutella niistä. Kirjastossa: "Täällä äiti kävi pienenä kovasti. Luin näitä kirjoja ja tämänkin sarjan aivan kokonaan."
• Kutsuttaisiin isä mukaan kauniiseen yhteiseen olemiseen ja isä tulis hyvillä mielin. 
• Laittaisin kotitekoista ruokaa ja hän söis sitä, tietenkin. 
• Jos hän tekis jotain tuhmaa, minä hoitaisin tilanteen viisaasti ja luovasti, lämpimästi. Ja hän olis: "No okei..."
• Sen kaveritkin tietäis, että minä oon kiva äiti ja sallin kaikkia kivoja leikkejä! Kuten sohvan kääntämisen majaleikkiä varten ja peiton hakemisen katoksi. 
• Me puuhattais yhessä vaikka jouluvalmisteluita. 
• Hoitoon: Eiiii.... Siellä katoaa minun auvoinen rauhan tunnelma, kaikki menee ihan prinkkalaksi, siellä kiusataan ja muut lapset on täys ääliöitä. Ei ne tajua herkästä kotielämästä. Pelottavaa se ois lapselle.  Huhh!
• Voitais kokeilla nättejä minun tekemiä vaatteita. Ja tehä naamiaisasuja ex tempore, lainaisin omia vaatteitani innokkaille keikailijoille. 
• Meillä ois yleensäkin sopuisaa ja sujuvaa. 

Olipas synnytys! En oo koskaan ajatellu, mitä toivoisin jos saisin lapsia. Tämmösiä ajatuksia tuli!