Tässäpä autenttinen näyte ajatuksistani helmikuulta 2013.

Myydään: äiti

Tarjolla 4-vuotiaalta pojaltaan potkut saanut äiti. Kokemusta yhdestä pojasta (4v) ja yhdestä tytöstä (2v).
Selviää kodinhoidosta, mutta ei pistä pahakseen ylimääräistä siivousapua,
erityisesti jos kodin toivotaan olevan jatkuvasti siisti. 
Lapsiperheen päivärytmi hallussa.
Vapaat viikonloput toivottavia mutta ilmankin on tähän asti hengissä selvitty.

Kurittomiin kakaroihin hermostuu äkkiä ja joko käy väkivaltaiseksi/uhkailee tai luovuttaa yrittämästä. Työterveyshuoltotoimenpiteinä psykologin tms. tapaaminen säännöllisesti suositeltavaa,
erityisesti väkivaltataipumus huomioonottaen.
Tosin ketään ei ole tähän mennessä vahingoitettu.

Tiskikone välttämättömyys, tottunut lisäksi keittiötöissä päivittäin avustavaan puolisoon.
Pyykkihuolto toimii.
Erityishuomion saavat työtarjoukset, joissa osan äititoimien työajasta voisi vaihtaa ompelutyöhön,
esim. lasten roolivaatteet, perheen vaatehuolto, sisustus.

Parhaiten viihtyy kohtuurauhallisten lasten kanssa, jotka osaavat keskustella asioista, arvattavasti tyttöjen kanssa.  

 

En sentään julkaissu tätä missään, en edes näyttänyt kellekään. Tuskin miehellenikään, hän ei varmaan olisi osannut nauraa näin hauskalle huulelle...

Tuossa vaiheessa olin jo ylittänyt suuren kynnyksen: olin tunnistanut ja tunnustanut, että minulla on ongelma. Olin hakenut apua ja monen puhelinsoiton jälkeen päässyt perheneuvolan jonoon. Jono oli 5 kk, tosin neuvottiin ottamaan uudelleen yhteyttä, mikäli tilanne pahenee. Ei pahentunut, ja osasin näemmä itse työstää asiaani ;) Kirjoittamisesta on moneksi, ja huumori voi helpottaa. Mutta en minä tuollaisia vitsejä nykyään rustailisi...